Analyyttistä pohdintaa – ja viimeinen postaus.

Kurssi on nyt päättynyt, ja sanon heipat tälle miniblogille. Bloggaaminen oli mukavaa, mutta samalla aikaa vievää, kun halusin sanoa jotakin järkevää ja mielenkiintoista ja… niin, sanomisen arvoista. Kurssin toteuttamistapa oli uusi ja virkistävä, ja nyt tiedän, mitä bloggaminen konkreettisesti on. Kurssin aikana luin muiden blogeja (how original) ja seurasin mitä opettajat postailivat verkkoon. Etsin myös itse aktiivisesti uutisia, jotka liittyvät sosiaaliseen mediaan, markkinointiin, mainontaan ja muuhun vastaavaan. Törmäsin faktoihin, joihin en olisi muuten todennäköisesti törmännyt. Opin uusista sovelluksista, tavoista mieltää asioita – tajusin miten paljon on sellaista, mitä en tiedä. Pohdin miten eri tavoin ihmiset suhtautuvat sosiaalisen median käyttämiseen, miten eri tavoin he brändäävät itsensä bloginsa kautta. Sosiaalinen media on osa päivittäistä elämääni, ja välillä tuntuu, että puhelin on kasvanut käteen kiinni. Vietän Facebookissa ja Instagramissa liikaa aikaa, jään jumiin selaamiseen, vaikka pitäisi tehdä jotakin muuta järkevämpää. Somepaasto voisi tehdä hyvää, mutta ajatuskin aiheuttaa vieroitusoireita. Ehkäpä jonakin päivänä, nyt täytyy tsekata kuinka monta tykkäystä postaamani uudet kuvat ovat saaneet tätä kirjoittaessani...

Korsika

Amsterdamin ylpeys De Correspondent

Amsterdamissa on paljon kaikkea ihan mahtavaa, mutta yksi cooleimmista jutuista, joihin olen kaupungissa oleskeluni aikana törmännyt, on De Correspondent. Journalismin joukkorahoituksen maailmanennätyksen nelisen vuotta sitten tehneen verkkojulkaisun motto on ’Päivittäinen vastalääke päivän uutisille’. De Correspondentin resepti on antaa toimittajien itse päättää ja selittää, mikä on tärkeää. Verkkojulkaisu kontekstoi, taustoittaa ja selittää. Myös yleisö otetaan uudella tavalla huomioon – lukija mielletään asiantuntijaksi ja hän saa myötävaikuttaa juttuprosessissa. De Correspondentin toimituskunta on opiskellut laaja-alaisesti eri tieteenaloja: historiaa, sosiologiaa, psykologiaa ja kasvatustieteitä. Pulju on saavuttanut luotettavuutta julkistamalla vuosiraporttinsa, jossa selvitetään miten tilauksista saadut rahat käytetään. Jutut ovat myös tarkasti lähteytettyjä: argumentit sisältävät hyperlinkkejä, jotka vievät lukijan datan alkulähteille. 

Amsterdam

Instagramin käyttö työnhaussa

Kaikki ymmärtävät, että työhakemusta tehtäessä ja viimeistään ennen työhaastattelua mahdollisesta uudesta työnantajasta kannattaa ottaa selvää kaikki mahdollinen. Nämä tavat ovat usealle yrityksen nettisivuilla vieraileminen, mutta tiedätkö missä muualla firman asioita kannattaa tutkailla? Instagram on yksi Suomen suosituimmista sosiaalisen median kanavista, ja Instagramia käyttää leijonaosa eri yrityksistä. Sinne postataan erityisesti niin sanottua kulissien takaista materiaalia – kuvia ja tietoa, jota ei välttämättä löydy mistään muualta. Jos yrityksellä ei ole Insta-profiilia tai haluat stalkata lafkaa vielä syvemmältä, tsekkaa yrityksen nykyisten työntekijöiden Insta-profiilit. Niitä voi katsastaa esimerkiksi LinkedInin kautta tai yksinkertaisesti bongaamalla yrityksen verkkosivuilta työntekijöiden nimiä. Mitä profiileista sitten voi saada irti? Esimerkiksi visuaalisesti hieno some-viestittely voi kertoa siitä, että yrityksessä panostetaan laatuun ja esteettisiin asioihin. Paljon paljastaa myös tieto siitä, että työntekijät viettävät myös vapaa-aikaa yhdessä. Sopisitko sinä osaksi tällaista tiimiä? Mahdollista on myös löytää avoin työpaikka Instan kautta. Rekry voi olla myös sellainen, joka ei julkisesti edes ole missään esillä. 

Lue alkuperäinen artikkeli! 

Firenze