Cheapeu! IKEAn nokkela vastaus kassikohuun saa hatun lentämään päästä.

Perjantaiplussat brändeille, jotka ovat hereillä sosiaalisessa mediassa (kaikkienhan pitäisi olla, mutta kaikki eivät ole) ja aivan erityinen plussa niille, jotka nokkelasti osaavat vastata yllättäviin tilanteisiin. IKEA on tästä mainio esimerkki. Viimepäivinä on uutisoitu laukkukohusta, joka syntyi, kun ranskalainen luksusbrändi Balenciaga toi markkinoille sinisen, ison nahkalaukun. Laukku kun sattuu muistuttamaan hyvin paljon Ikean kuuluisaa jättiläismäistä ostoskassia Fraktaa. Erojakin laukuissa on – tästä esimerkkinä hinta, joka Balenciagan kassissa on noin 2000 euroa, kun Ikean kassi irtoaa alle eurolla. IKEA hiffasi tässä markkinaraon ja julkisti mainoksen, jossa se kertoo miten aidon Frakta-kassin tunnistaa. Täyttyvätkö seuraavat kriteerit?

• Heiluta kassia. Jos se kahisee, se on aito.
• Monikäyttöinen. Kassissa voit kantaa jääkiekkovarusteita, tiiliä ja jopa vettä.
• Laita kassiin maata. Aidon Fraktan voi huuhdella vedellä.
• Taita se. Pystytkö taitella kassin pienen käsilaukun kokoiseksi? Jos vastasit kyllä, onneksi olkoon. 

Ja onneksi olkoon IKEA, pidän sinusta juuri vähän enemmän.

Voihan persikka – esittelyssä taikasanoilla toimiva Peach

Tämänkertaisen koulutehtävän aiheena on esittely julkisesta some-sovelluksesta, johon saa mukaan äänen ja jossa voidaan käsitellä kuvaa. Vaikka olen ahkera somen käyttäjä, kokemukseni perustuvat enimmäkseen vain kahden sovelluksen käyttöön. Facebookia ja Instagramia kyttään päivittäin, useaan otteeseen. Seuraan toisten tekemisiä ja postailen omia julkaisuja. Linkediniä, Twitteriä ja YouTubea olen myös käyttänyt, mutta siihen someiluni sitten oikeastaan jääkin. En ole esimerkiksi koskaan snäpännyt enkä myöskäään availe Tumblria, Flickriä tai Pinterestiä. Sitten on joukko sovelluksia, joita en ole kuullut edes nimeltä mainittavan. Yksi tällainen kummajainen on Peach, noin vuosi sitten puheenaiheeksi noussut sovellus, jossa – yllätys, yllätys – voi julkaista päivityksiä omaan tilaansa muiden kommentoitavaksi. Profiilin luomisen jälkeen sinne lisätään ystäviä, jolloin heidän julkaisuistaan voi tykätä sekä kommentoida ja jakaa niitä eteenpäin. Peachin juju on kuitenkin niin sanotut taikasanat (magic words), joiden avulla viestejään voi rikastaa. Niinpä esimerkiksi kirjoittamalla draw pääsee piirtämään, kirjoittamalla GIF voi jakaa kuvan, ja song on taikasana, jolla sovellus tunnistaa mitä musiikkia parhaillaan kuuntelee ja lisää linkin Spotifyhin. Muita taikasanoja ovat muun muassa safari (avaa selain etsiäksesi linkkiä), date (julkaise päivämäärä), movie (lisää elokuva) ja rate (anna 1–5 tähden arvosteluja). En valitettavasti itse pääse lataamaan  ja kokeilemaan sovellusta, sillä iPhoneni on tiltannut eikä suostu vapauttamaan tilaa, vaikka poistan appeja, videoita ja muuta tilaa vievää. Peach-sovelluksen sanotaan kuitenkin muistuttavan pitkälti Facebookin seinää, mutta lähtökohtaisesti mobiiliin tehtynä ja taikasanoin höystettynä. Kaikuja on myös Twitteristä, sillä sovelluksessa jaetaan pieniä, kompakteja tilapäivityksiä. Peachin erikoisuutena mainitaan myös niin sanottu herättelytoiminto, jolla kavereita voi tervehtiä useilla eri tavoilla: heilauttamalla ja lähettämällä suukon tai – kakun!

Peach profiloituu mielessäni kaikin puolin sovelluksena, jota käytetään enimmäkseen vain niin sanotuissa epävirallisissa yhteyksissä. Olen kiinnostunut uusista sovelluksista, mutta enimmäkseen uudet markkinoille pyrkivät some-sovellukset tuntuvat enimmäkseen toistavan ja yhdistelevän jo olemassa olevien sovellusten ominaisuuksia. Peach on appi, jonka olemassaolosta on hyvä tietää, mutta jota en luultavasti käyttäisi ainakaan töiden yhteydessä. Mielenkiintoista toki olisi kuulla, onko jollakulla Peachista kokemuksia ja minkälaisia.

Some työssä – Facebook

Mitä oli maailma ennen Facebookia? Tämä enemmän kuin supersuosittu sosiaalisen median sovellus on viime vuosina saavuttanut suuren suosion paitsi ihmisten arkikäytössä, myös eri yritysten markkinointikanavana. Facebook todella on tehokas tapa mainostaa verkossa. Kohdistetut viestit tavoittavat oikean yleisön ja yrityksen näkökulmasta parhaat mahdolliset asiakkaat. Mainoksen voi kohdentaa esimerkiksi käyttäjän sijainnin tai demografisten tietojen perusteella. Esimerkiksi kaupungin uusi pizzeria voi kohdistaa mainoksensa esimerkiksi käyttäjille, jotka asuvat lähellä ravintolaa tai jotka ovat ilmoittaneet vapaa-ajan harrastuksekseen ulkona syömisen. Vastaavasti ulkoistettua palkkahallintaa tarjoava yritys voisi kohdentaa mainoksensa joko ihmisille, jotka työskentelevät HR-osastolla ja vastaavat ko. asioista tai ihmisille, jotka ovat juuri aloittaneet oman yritystoiminnan ja saattavat tarvita apua palkkahallinnon pyörittämisessä. Kätevintä on, että Facebook antaa samalla luoda kaksi erilaista mainosta ja kävijätietojen perusteella automaattisesti seuraa, kumpi mainos on yritykselle kannattavampi.

Edellisessä työpaikassani olin mukana tekemässä Facebook-mainontaa asiakkaillemme. Tulokset olivat hyviä – sijoittamalla erittäin kohtuullisen summan rahaa saattoi saada mukavasti uusia tykkäyksiä ja jakoja, jolloin brändin tunnettuus kasvoi. Facebookissa asiakkaita voi kalastella myös erilaisin kilpailuin, jotka osallistavat varsinkin nuorempaa käyttäjäkuntaa mallikkaasti.

Some työssä – LinkedIn, osa 2

Toista artikkelia lukiessani opin, että LinkedIn oli aiemmin tarkoitettu lähinnä hitech-/ICT-toimialoille, korkeasti koulutetuille, ja asiantuntija- tai johtotehtävissä toimiville henkilöille, mutta nyt tämä käsitys on jo vanhentunut. Suomessa käytännössä kaikki toimialat ovat sovelluksessa edustettuina, ja erityisesti kasvussa ovat olleet valmistavassa teollisuudessa sekä julkisella sektorilla toimivien määrät. Artikkelin mukaan suomalaisia 18–24-vuotiaita sovelluksessa on reilut 42000, ja erityisesti kasvussa on juuri nuorten osuus. Myös opiskelijoiden kannattaa viimeistään nyt kiinnittää LinkedIniiin huomiota, sillä viimeaikaiset eri yritysten kesätyöhaut osoittavat sovelluksen olevan relevantti myös asiantuntijatehtäviin tähtääville korkeakouluopiskelijoille. Myös työpaikkojen määrä on noussut LinkedInissä viime aikoina. Tämä tarkoittaa, että perinteisemmät rekrykanavat ovat joutuneet antamaan LinkedInille tilaa, kun samalla osa aiemmin rekryfirmojen tekemistä hauista osa on palannut yritysten itsensä tekemiksi.

Some työssä – LinkedIn, osa 1

Koulutehtävänä on pohtia some-sovelluksia, joita voidaan tavalla tai toisella hyödyntää työelämässä. Ensimmäinen askel on työelämään pääseminen. Perinteisiä työnhakuilmoituksia ei lue enää kukaan, ja verkkopalvelut, kuten Oikotie ja mol.fi, alkavat myös tuntua vanhanaikaisilta ja kömpelöitä, sillä suuri osa rekrytoinneista tapahtuu nyt sosiaalisen median kautta. LinkedIn on hyvä sovellus työnhakuun ja ylipäätään verkostoitumiseen. LinkedIn-profiilissa on tärkeää esitellä kattavasti ja ytimekkäästi työhistoria ja koulutus, mutta mahdollinen rekrytoija kiinnittää huomiota myös siihen, minkälainen verkosto profiilin haltijalla on. Lukemani artikkeli kiinnittää huomiota neljään erilliseen kohtaan, jotka kannattaa profiilissa pitää kunnossa. 

Faktat 
Potentiaaliset rekrytoijat haluavat faktoja. Lisää profiiliin yritykset, joissa olet työskennellyt sekä työn kestot. Tärkeisiin faktoihin kuuluvat myös aiemmat tittelisi sekä lyhyt kuvaus työtehtävistä.

Uratarina 
Avaa työhistoriasi miettimällä kertooko työkokemuksesi osaamisestasi ja uralla etenemisestä. Entä miltä näyttää seuraava askel urallasi?

Verkosto 
Useita työnantajia kiinnostaa minkälainen ammatillinen verkosto potentiaalisella uudella työntekijällä on. Ideaali on tilanne, jossa rekrytoija tuntee jo jonkun verkostostasi. Tähän ei tietystikään aina voi vaikuttaa, mutta muista pitää yhteyttä uusiin ja vanhoihin työkavereihin – verkosto kasvaa pikkuhiljaa.

Kuva 
Profiilikuva ei ole pakollinen, mutta se on suositeltava. Ammattimaisuus, asiallisuus saavat paistaa kuvasta, mutta ei sen silti tarvitse olla liian vakava. Niin ja unohda kaverikuvat, rekrytoija haluaa yhdellä silmäyksellä ymmärtää, kuka on kyseessä.

Maailman suosituimmat verkkosivustot – mikä ihmeen Baidu?

Sain käsiini artikkelin, jossa nimettiin maailman 10 suosituinta verkkosivustoa. Kärkikolmikon muodostavat tutut Google, YouTube ja Facebook, joskin olisin veikannut naamakirjaa suositummaksi kuin YouTube. Nämä kaikki ovat minulle enemmän kuin tuttuja, mutta mikä ihme on neljännelle sijalle kipuava Baidu? Pikainen katsaus ykköspallin haltijan sivuille paljastaa Baidun olevan kiinankielinen hakukone, joka etsii web-sivuja, äänitiedostoja ja kuvia. Ookoo, no toisaalta en olisi edes periaatteessa voinut sivustoon törmätä, mutta tiedänpähän nyt tämänkin. Samalla muistan jostakin lukeneeni, että kiinankielisten sivustojen määrä netissä kasvaa valtavalla vauhdilla ja ylittää englanninkielisten sivujen määrän jossakin lähitulevaisuudessa. Baidun perässä tulevat Wikipedia, Yahoo sekä Reddit – sivusto, jossa käyttävät voivat jakaa mielenkiintoiseksi kokemiaan inkkejä ja tekstiartikkeleja. Yhdeksänneksi suosituin sivusto on Qq.com (Kiinan käytetyin pikaviestiohjelma) ja kymmenenneksi suosituin Taobao.com (suuri kiinalainen myyntisivusto). Suosituimmat sivustot on määritelty laskemalla yhteen päivittäinen keskimääräinen vierailijoiden määrä sekä sivustovierailu viimeiseltä kuukaudelta. Näistä top kympin sivustoista käytän itse vain aktiivisesti kolmea ensimmäistä. Artikkelin mukaan Facebookissa aikaa käytettiin päivässä keskimäärin 13 minuuttia 25 sekuntia, minulla tämä aika kyllä ylittyy kirkkaasti. Joka päivä. 

Lue alkuperäinen artikkeli. 

Shoreditch, London